Termejä

Sanoja ja käsitteitä, joihin (ainakin osaan niistä) varmasti jokainen koirien kanssa touhuava on törmännyt. Termejä on hyvä selventää välillä, jotta ajatus pysyy kasassa. Vielä kun kirjoittaa julkista blogia, niin on hyvä jos käytetyille sanoille on olemassa jokin määrite, mitä niillä tarkoitetaan. Listaa täydennän myös tulevaisuudessa, sitä mukaa ainakin, kun uusia termejä blogissa esiintyy.

operantti:
Operantisti toimiva koira tarjoaa oma-aloitteisesti käytöksiä.

klassinen ehdollistuminen:
Esimerkiksi naksuttimen naksautus nostaa koiralle kuolan suuhun, silloin koira on klassisesti ehdollistunut naksuttimen ääneen. Eli jonkin ärsykkeen vaikutuksesta koiran käytös muuttuu tahdosta riippumattomalla tavalla. Helposti tapahtuu myös pelolle ehdollistumista. Vieraan ihmisen lähestyessä pelkoehdollistunut koira reagoi, kukin koira tavallaan, tahdosta riippumattomalla tavalla.

ehdollinen vahviste:
Signaali, josta koira tietää että palkkio on tulossa, esim. naksuttimen (klikkerin) naksautus.

vahviste:
Vahviste eli palkkio, joka seuraa ehdollista vahvistetta.

• Positiivinen vahviste: koiralle annetaan jotain, mitä se haluaa. Esim. ruokaa, lelu tai sosiaalisena palkkana vaikkapa rapsutus.
• Negatiivinen rankaisu: koira menettää palkkion mahdollisuuden. Koiran ympäristöstä poistetaan jotain hyvää.
• Positiivinen rankaisu: koiran ympäristöön lisätään jotain epämiellyttävää, mikä rankaisee koiraa. esim. hihnasta nykäisy.
• Negatiivinen vahviste: poistetaan jotain epämiellyttävää, esim. hihnakävelyllä kiristynyt hihna löystyy, syntyy vahviste.

vahvistetiheys:
Kuinka paljon kuluu aikaa ehdollisten vahvisteiden ja/tai palkkaamisen välissä? Kuinka monta palkkaa kerkeää antamaan vaikka 30 sekunnin aikana? Mitä enemmän palkkoja, sitä parempi vahvistetiheys ja sitä enemmän vahvistettu käytös lisääntyy.

käytöksen vahvistaminen:
Lisätään jotakin koiran käytöstä, palkkaamalla positiivisella palkalla aina kun koira tekee jotain haluttua.

käytöksen sammuttaminen:
Koiran käytökset joita ei haluta sen tekevän, jätetään palkitsematta, jolloin ne sammuu. Eli koira lakkaa tarjoamasta käytöksiä, jotka ei ole palkitsevia.

sheippaaminen:
Rakennetaan koiran käytös pienistä palasista. Naksautetaan, eli ehdollisella vahvisteella merkitään koiralle, aina kun se tekee jotain sinne päin, mitä halutaan lopullisen käytöksen olevan. Tämä vaatii melkein videon, jotta helpompi selittää..

oppimishistoria:
Kaikki mitä-, missä- ja miten -koira on jotain oppinut. Niin hyvässä kuin pahassakin. Koira oppii kokoajan jotain.

käytöksen massa:
Jokin koiran käytös, jota se on tehnyt paljon eli sillä on suuri massa. Esimerkiksi haukkuminen, mitä suurempi massa käytöksellä on, sen hankalampi sitä on enää muokata tai sammuttaa.

luontainen käytös:
Koiran luonteeseen kuuluva käytös, jota se tekee luonnostaan ja vahvistamatta. Voi olla myös yksilön luontainen käytös tai nimenomaan koirille kuuluva luontainen käytös, vaikka haukkuminen.

rodunomainen käytös:
Jalostuksella aikaansaatu vahva käytös, joita ei kaikilla roduilla ilmene, esim. paimentaminen.

käytöksen yleistyminen:
Kun käytöstä on yleistetty, niin sitä on tehty paljon eri ympäristöissä ja tilanteissa. Kun jotain käytöstä, vaikka rauhoittumista tai seuraamista, on tehty monissa eri ympäristöissä, niin se yleistyy myös itsestään uusiin paikkoihin tai tilanteisiin. Käytöksen yleistyessä koira tarjoaa, vaikka sitä seuraamista, ilman erillistä vihjettä. Kyse voi ihan yhtä hyvin olla vaikka haukkumisesta, joka on erittäin tehokas yleistymään eri tilanteisiin ja paikkoihin.

latenssi:
Kuinka kauan vihjeen ja koiran tekemän käytöksen välissä menee aikaa. Pyritään tietysti että latenssi olisi pieni, eli koira tarjoaa haluttua käytöstä heti vihjeen jälkeen.

vihje:
Perinteisesti puhutaan käskystä, mutta vihje voi olla muutakin kuin sanallinen käsky toiminnan aikaansaamiseksi. Polkupyörä voi toimia  vihjeenä luoksetulolle. Voi olla myös tahattomia vihjeitä, joihin koira on ehdollistunut, esim. kun rupean pesemään hampaita, niin Liffe tulee aina luokse :)

ärsykekontrolli:
Koira tekee jotain käytöstä vain vihjeestä, joka sille on opetettu. Esimerkiksi esteen yli hyppääminen, jonka tekee vain vihjeestä, vaikka olisikin vapaana ja hyppäämiseen on kova hinku.

ärsykekuva:
Kaikki se mitä koira näkee ja haistaa (tuntee?). Käytöksen kouluttamisen alkuvaiheessa on tarpeen luoda helppo ärsykekuva. Esimerkiksi värierottelussa kaksi eri väriä sijoitetaan lähekkäin toisiaan, jotta koira näkee kummankin värin samaan aikaan, eli näkee koko ärsykekuvan kerralla. Näin sen on helpompi tehdä valinta, kuin että värit on vaikka parin metrin päässä toisistaan, jolloin sen pitää osata kääntää päätään koko ärsykekuvan muodostamiseksi.

häiriöt:
Kaikki aisteilla havaittavat asiat, jotka vie koiran huomion annetusta tehtävästä. Hajuja koko niiden kirjossaan, mitä ihmiset ei suurimmaksi osaksi edes haista. Ihmisiä, koiria, rakennuksia, erilainen kentän muoto, lentävät puiden lehdet, kaikenlaiset äänet, kädellä silittäminen, vihjeen antajan erikoinen asento jne...

vastaehdollistaminen:
Koiran tunnetila muutetaan negatiivisesta positiiviseksi, liittämällä epämiellyttävään asiaan jotain positiivista. Vaikka syöttäminen samaan aikaan kun tarkistetaan korvia. Vastaehdollistaminen on muistettava aloittaa pienin askelin!

tunnetila:
Joskus vaan on niitä päiviä koirillakin kun mikään ei oikein kiinnosta... Tunnetila on siis se fiilis, millä mielellä ollaan liikenteessä. Ihan niin kuin ihminenkin, voi koirakin olla fiilikseltään innostunut, iloinen, välinpitämätön, aggressiivinen, ahdistunut, pelokas jne...

vire:
Itse en pidä virettä sanana kovin hyvänä ja sen tarkka määrite on minulle epäselvä. Olen käsittänyt että se tarkoittaa kuinka kiihdyksissä tai innokas koira on (jostain asiasta). Kun vire on korkealla, niin koira tekee jotain asiaa paljon ja nopeasti, kaikkensa yrittävän näköisenä.

Mutta millainen tunnetila korkean viretilan taustalla on? Onko se vain kiihdyksissä juuri tehdyistä pallon takaa-ajoista tai repimisistä? Pelkääkö koira vain rangaistusta niin paljon, että se näyttää yrittävän enemmän kuin kaikkensa, mutta taustalla on ahdistus ja pelko? Korkea vire tarvitsee mielestäni myös oikean tunnetilan. Vireen voisi määritellä, että se on sitä miltä koira näyttää ulospäin jossain tunnetilassa..