Tommy Wirénin luento, rodunomaisten käytösten muokkaamisesta

15.3.2015 olin kolmatta kertaa Tommy Wirénin luennolla. Tällä kertaa aiheena oli rodunomaisten käytöksien muokkaaminen. Aiemmin olen käynyt kuuntelemassa luennot käyttäytymisen perusteista (Onnistu koirasi koulutuksessa) sekä ärsykekontrollista. Jyväskylän Tokokerhon kanssa ollaan myös kerran käyty päiväretkellä Tommyn luona. Tuolloin kävimme kertaalleen läpi oppimisen ja käytöksien perusteita sekä tekemässä käytännön harjoituksia.

 Rodunomaisten käytösten muokkaaminen

 

Mitä on rodunomainen käyttäytyminen ja miten niitä käytöksiä voi muokata? 

• Enemmänkin ominaisuuksia eikä vikoja.
• Koulutus lähtee kuitenkin aina samoista perusperiaatteista ja peruskäytöksistä, riippumatta mikä eläinlaji tai koirarotu on kyseessä.
• Sovellutukset voi olla hieman erilaisia.
• Peruskäytökset ovat kuitenkin aina samanlaisia, riippumatta mikä eläinlaji rotta, kana, kameli tai karhu on kyseessä. 

Monesti älykkäämmälle eläimelle jonkun toiminnan koulutus voi olla vaikeampaa, kuin yksinkertaisemmalle eläimelle.. esim. kana vrt. koira

Sisäsyntyisesti on olemassa ominaiskäytöksiä –ominaisuuksia.

 

Eläinlajiin katsomatta esim. kommunikointitaidot (irvistäminen, väistäminen)

• Pelkokäyttäytyminen
• Uteliaisuus ja varuillaan olo

 

Geneettisesti ominaista käytöstä ei voi poistaa täysin

• Voi sammuttaa
•  kouluttaa sijaiskäytöksiä

Valitettavan usein monet ihmiset kokee koiran ominaiskäytöksiä ongelmiksi. Jos rodun kuuluukin reagoida esim. ääniin, niin kyse ei varsinaisesti ole ongelmasta vaan ominaisuudesta. Voidaan toki kouluttaa tiettyihin tilanteisiin toisenlainen tapa toimia, kun mikä on ominaista, mutta varsinainen ominaisuus (esim. vahtiminen) ei kuitenkaan häviä minnekään.

Koiramaailma on täynnä myyttejä, uskomuksia ja vanhoja tapoja toimia, joita ei ole käyttäytymistieteessä olemassa. Esim. viettikoulutus, jota ei käyttäytymistieteellisesti ole eläimen oppimisessa oikeasti olemassakaan. Vietti on jotain todella epämääräistä, jota ei kukaan oikein pysty tarkkaan edes määrittelemään.

Kuinka suuri 'vietti' kanalla on kuminauhan repimiseen? Kuitenkin voidaan hyödyntää ominaiskäytöstä, joka on madon vetäminen maasta. Edelleen kaikessa oppimisessa on kyse ominaiskäytösten muokkaamisesta.

-         Eläin oppii nopeasti, jos teet kaiken oikein –

Eläin on aina valmis muuttamaan käytöstään, jos se on kannattavaa.

Jos oppiminen on hidasta, mitä kauemmin oppiminen kestää, sitä enemmän on tullut virhettä.

 

Miten tärkeää on tietää rodunomaiset käytökset, jotta koiralle voi jotain opettaa tehokkaasti. Ei kovin tärkeää, mutta on siitä apua.

 

Kun puhutaan koirista, niin ihmisillä on paljon oletusarvoja, miten koiran pitäisi käyttäytyä

 

Muita lajeja on helpompi lähestyä, kun vieraasta eläinlajista ei ole olemassa oletusarvoa, miten eläimen pitäisi toimia.

 

  

Käyttäytyminen on: kaikkea sitä mitä kuollut eläin ei tee.

Kiinteät käyttäytymismallit (ei enää ole olemassa, viime vuosina todettu että ei pidä paikkansa, kuin myös vietit)

On enemmänkin geneettinen taipumus toimia jollakin tietyllä tavalla.

• Periytyvät sukupolvelta toiselle  
• Laukeavat avainärsykkeestä  
• Eivät ole tahdonalaisia käytöksiä 
• Vahvistuvat hyvin helposti pienellä harjoituksella 
• Vaikeita hallita tai kitkeä pois  
• Näitä ovat esim. saalistaminen, hajussa pyöriskely, luun piilottaminen, haukkuminen, astuminen, petipaikan kaapiminen lattialle jne..

Voimakkaat ominaiskäytökset on refleksin omaisia

• Ei koira mieti etukäteen että: haa, tuolla menee jänis, kohta voisin juosta perään.. Vaan koira sinkoaa enempää ajattelematta.
• Eläin reagoi ärsykkeeseen sisäsyntyisesti
• Haju ojassa, jota kohti koira syöksyy. Ajatus siitä että kiva haju, voisi käydä tutkimassa, tulee vasta joskus perässä jalkojen jälkeen.
• Todella vaikeaa tai mahdotonta on saada vinttikoiralta koulutettua saalisvietti pois. Jos laitetaan viehe näkyviin, niin koira syttyy hetkessä ja ajatusta ei ole.

Kaikkinensa koirien käyttäytymistä on tutkittu todella vähän. On paljon koirien käyttäytymistä ja siihen liittyvää älykkyyttä, jolle ei löydy selitystä. Kokoajan saadaan lisää tietoa, joka romuttaa vanhoja oletuksia.

• Koiran laumahierarkia, jota ei ole.
• Dobermanni, joka järjesteli pehmoleluja täysin itsenäisesti, vatsa ylöspäin ja käsi kädessä riviin. Ei selitystä

Käyttäytyminen on aina yhdistelmä.. 

• Geneettistä taipumusta ja oppimista
• Klassista ja operanttia ehdollistumista

Ei koira opi lentämään tai kana uimaan, kun siihen ei ole geneettistä taipumusta. Kanalla on geneettinen taipumus lentämiseen, niin se voi oppia lentämään jollain tasolla. Koiralla ei välttämättä ole saalistamistaipumusta, kuin pieni geneettinen jälki.. mutta sopivasti vahvistamalla ja sen pienen geneettisen taipumuksen/ominaisuuden esiin kaivamisella (isolla treenimäärällä), voidaan koira saada saalistamaan.

Kun joku toiminta on klassisesti ehdollistunut, nakki ja etsiminen. Kun näitä toistoja on tarpeeksi, niin käytös koulutettuna näyttää jo aika samalta kuin synnynnäisesti ominainen käytös. Rotikka jolla on vahva klassinen ehdollistuminen noutoon ja ruokaan, ei kuitenkaan pysty samaan kuin metsästyslinjainen ajokoira. Voi suoriutua, mutta työteho ei ole sama. Pystyy teknisesti, mutta ei ole sisäsyntyistä paloa, joka pitäisi pitkäkestoisesti moottorin käynnissä.

Jos on olemassa jokin vahva, ylilyönyt ominaisuus – saalistaminen- niin sitä ei pitäisi koskaan vahvistaa, kun se on jo olemassa ominaisena, jotta koira olisi nyt ja tulevaisuudessa tasapainoinen ja kontrolloitavissa. Esim. pallon heittäminen hyvin reaktiiviselle koiralle. Tai geneettisesti vahvalla suojelu/puru –taipumuksella varustetulle koiralle, ei kannata lähteä tekemään puruja, vaan ensin on treenattava todella vahva käytös irroittamiseen. Irroittamiselle ei ole olemassa ominaiskäytöstä, vaan kun se ensin treenataan kuntoon, niin ei tarvita montaa toistoa itse puremiselle, kun se on jo voimakkaana olemassa.

Se mikä toimii huonosti, niin pitäisi treenata eniten. Mikä toimii hyvin, niin ei sitä tarvitse käyttää/tehdä kuin tarvittaessa –satunnaisia toistoja. Levottomalle ja herkästi reagoivalle koiralle tärkeimmät treenit on rauhoittuminen ja keskittyminen. Hienoahan voisi olla aina mukavuusalueella ja kanavoida koiran energiaa vaikka juoksemiseen lenkeillä, mutta se vain lisää ja ylläpitää levottoman ja kuuman koiran käyttäytymistä. Eikä lenkkeily opeta koiralla rauhoittumista. Se on oikeaa kouluttamista, kun opetetaan koiralle jotain mitä se ei oikeasti osaa.

Toiminnan seuraukset ehdollistuvat klassisesti

Jos opetetaan jotain mikä ei ole sisäsyntyisesti palkitsevaa, niin toiminta vaatii aina ulkopuolisen palkkion. Jotta käytös lisääntyy.

• Kaksi erillistä asiaa liittyvät yhdeksi eläimen mielessä
• Käytöksen yhteydessä esiintyvät käskyt, vihjeet, ympäristö yms.
• Pelko on aina klassista ehdollistumista

Opitulla käytöksellä kun on tarpeeksi pitkä oppimishistoria ja toistojen massa, niin opittu käytös ylittää ominaiskäytöksen vahvuudessaan.

Käyttäytyminen koostuu

>> Laji- ja rotu ominaisuuksista

Lajiominaisuudet

• Lajille tyypilliset käytökset (fixed action patterns), kuten esim. haukkuminen, kaivaminen, liikkuvan ärsykkeen perään lähteminen yms.
• Mitä koiran kuuluu saada tehdä päivittäin tai viikottain, jotta koira on tyytyväinen?
• Asioita jotka vaikuttaa kokonaisvaltaiseen koiran hyvinvointiin. Lajin tai rodunomaisia käytöksiä, joita on hyvä päästä toteuttamaan, jotta eläin voi olla rentona. Eläintarhojenkin eläimille etsitään virikkeitä, joissa ne voi käyttää lajinomaista käytöstä ja näin pysyy virkeämpänä. Mikä on koiran lajinomaista käyttäytymistä? Kuraojassa juokseminen, kaivaminen, haisteleminen ulkona, ruoan etsiminen, myyrien maasta kaivaminen.

Rotuominaisuudet

• Eri vahvuuksisia käyttäytymisiä. Esim. varautuneisuus näyttelylinjaisella lapukalla olematonta, mutta olemassa oleva ominaisuus, joka rodun mukaisesti vahvuudeltaan vähäinen.
• Jos haluaa harrastaa, niin täytyy etsiä harrastukseen sopiva koirarotu. Eikä niin että kaikista koiraroduista pitäisi tehdä SM –tason kilpakoiria. Bernhandilaista ei kannata agility –koiraksi ottaa. Valitettavasti jalostuksellakin vahvistetaan paljon jotain tiettyä käytöstä liian vahvaksi.

 

Perimä

• Jakautuu myös ominaisuudet sukulinjan mukaan, jonka jälkeen yksilön ominaisuuksien mukaan.

>> Terveyden tilasta 

• Sairaudet, stressi, kivut, loukkaantumiset, ruokavalio, liikunta
• Jos kokoajan on huono olo, niin se väkisinkin vaikuttaa käytökseen
• Terveydentilassa tapahtuvat muutokset näkyvät myös aina käyttäytymisessä. Perinnölliset sairaudet rupeaa olemaan jo arkipäivää.

  ”Jossain vaiheessa menee kuppi nurin, jos olet juossut pari viikkoa maha tai tassu kipeänä.”

>> Oppimishistoriasta

• Missä, miten kasvanut?
• Mitä asioita vahvistettu?
• Mitä saanut oppia?
• Koira oppii läpi elämän, toimintansa seurauksista - ympäristöstä-
• Ensin opitut asiat ovat voimakkaimpia.

 

Ympäristö vahvistaa myös!

Ominaisuuksien vahvuuteen vaikuttaa määrä, mitä koira on voinut käytöstä tehdä. Lajityypilliset käytökset vahvistuu nopeammin kuin opetetut käytökset. Ympäristö on täynnä vahvisteita, jotka muokkaa koiran käytöstä. Ympäristössä olevat asiat toimii ärsykkeinä.

• Mihin koira kiinnittää huomiota?
• Mistä koira kiinnostuu?
• Saako koira toteuttaa haluamiaan käytöksiä?
• Koiran käytös muokkaantuu kokoajan, ympäristön ja kouluttajan vaikutuksesta.
• Jos koira työskentelee enemmän ympäristön kuin kouluttajan kanssa, on ympäristö suurempi vaikuttaja koiran käytöksen muokkaantumiseen kuin kouluttaja.

o   Ympäristöä on hyvä oppia hyödyntämään käytöksen muokkaamisessa.

o   Ympäristö on hyvä häiriötekijä ihmisen muokkaamalle käytökselle.

Ominaiskäytöksen (jäniksen ajamisen) voi pilata pelon avulla. Rangaistus (pyssyn laukaisu) tekee koko ajamisesta koiran silmissä vastenmielisen.

Kun Lintua ajava koira pysäytetään väkisin, niin onko kyse jahtaamisen rajoittamisesta vai toiminnan eli pysähtymisen aikaansaamisesta? Toiminnan aikaansaamista ei koskaan kannata tehdä rankaisemisella, joka lisää vain epävarmuutta itse toimintaa kohtaan. Ihminen voi ajatella tätä jahtaamisen rajoittamisena, vaikka itse-asiassa kyse onkin pysähtymisen eli toiminnan aikaansaamista.

Tarkkaile käytöstä

• Kysymys on siitä mitä eläin tekee
• Ei mitä ajattelet sen tekevän.
• Älä tee olettamuksia käytöksen syistä.
• Kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia.
• Ylianalysointi voi viedä vaikeuksiin.
• Älä yritä ajatella kuten eläin.
• Jos olet vaikeuksissa – katso eläimen käytöstä.

Päivän  helmi:

Mäkihyppykin on periaatteessa helppoa ja teoriassakin tiedetään että hypyssä pitää nojata eteenpäin. Mutta yksinkertaisetkin asiat on teoriassa helppoja, mutta käytännössä vaikeat toteuttaa. Ihmiset järjestään yliarvioi kykyjään ja samalla tekee ennakko-odotuksia koirien käytöksille. Eläin elää hetkessä, ei jollain aikajanalla, jossa se pohtii mennyttä ja arvioi käytöksen kannattavuutta tulevaisuudessa. Voi olla vain opittuja asioita, jotka koira on aiemmin todennut kannattavaksi. Ja reagoi ärsykkeeseen/vihjeeseen klassisesti ehdollistuneena.

Koskaan et saa sitä mitä haluat, aina saat sitä mitä vahvistat.

Vahviste vahvistaa enemmän kuin palkkion antamishetken. Harvoin palkitaan juuri sillä hetkellä, mitä halutaan vahvistaa. Kaikki ennen käytöstä ja sen jälkeen tapahtunut vahvistuu myös.

• Eläin määrittelee, mikä varsinainen vahviste on. Ihminen voi tarkoittaa toista..

"Lentävässä pallossa ei itse pallo välttämättä olekaan palkkio, vaan liike, kun koira pääsee juoksemaan."

• Lisää toimintaa
• Mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee.

Aina ennen treeniä pitäisi tarkistaa, toimiiko vahviste. Onko sinulla parempi vahviste, kun mitä ympäristö tarjoaa? Jos koira ei aktiivisesti tavoittele vahvistetta, niin vahviste ei ole riittävä lisäämään käytöstä.

Hyvä vahviste on koiran mielestä:

• Ansaittu, arvostettu, haluttu ja välitön.
• Jotain minkä eteen koira on valmis tekemään töitä.
• Jos on jotain, mitä koira saa myös ilman työtä, menettää vahviste arvonsa.
• Erilaisilla palkkioilla voidaan vaikuttaa myös koiran tunnetilaan.

Kiihdyttävä lelupalkka ajaa koiraa väsyneemmäksi ja nostaa kierroksia korvien välissä. Mitä kiihtyneemmässä tilassa koira pystyy tekemään käytöksen, esim. etsimään hajua, sitä vahvempi käytös on. Kun haju rupeaa olemaan tärkeämpi kuin itse kiihdyttävä palkka > on luotu keinotekoisesti sisäsyntyinen ’palo’ etsiä hajua. Itse hajun etsiminen on jo palkitsevampaa, kuin kiihdyttävä palkka.

Vahvistaminen on prosessi.

Anna koiran valita vahviste, jos voit kontrolloida seurauksia.

Koiran voi joutua opettamaan syömään. Ensin vihje, sitten palkka, jonka syöminen palkitaan leikillä. Näin jos koira kyllä leikkii, mutta ruoka ei toimi vahvisteena.

(Juomisen opettaminen käskystä. Kun juot, niin saat palkan. Kisoissa, vaelluksilla, kiepeänä..)

Leikkiminen toimii koirien kanssa yleensä hyvänä vahvisteena. Liika vireen nosto kuitenkin vaikeuttaa oppimista.

• Leikkimisellä on vaikea saavuttaa ärsykekontrollia
• Vahviste tulisi aina olla kouluttajan hallinnassa
• Palkkaaminen tulisi tapahtua kouluttajan kanssa, ei yksinään
• Jos tavoittelet ärsykekontrollia käytä ruokaa
• Käytös on saatava ensi vahvaksi ruoalla. Kiihdyttävä palkka hajottaa opitun käytöksen ja    vaikeuttaa oppimista.

Vahvistetiheys

• Vahvista usein
• Vähintään 12 vahvistetta minuutissa kun asia on uusi
• Korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagoimista
• Matala vahvistetiheys lisää häiriöihin reagoimista.

Jos et tiedä, kysy eläimeltä

• Jos et tiedä, mikä toimii vahvisteena kysy eläimeltä
• Jos et tiedä, mitä eläin osaa, kysy eläimeltä
• Jos haluat faktaa kysy eläimeltä
• Jos haluat mielipiteen, kysy ihmiseltä.

Käyttäytyminen on riippuvainen ympäristön luonnollisista muuttujista. Löydä ne muuttujat, jotka estää käytöksen tekemisen. Koulutuksen, käytöksen toimiminen riippuu siitä kuinka hyvin eri luonnolliset muuttujat on otettu huomioon käytöksen koulutuksen aikana.

Ensin opetetaan ruoalla vahva käytös, jolle tehdään hurja määrä massaa eri häiriöissä ja ympäristöissä, jonka jälkeen palkkioksi vaihtuu jokin kiihdyttävä, rodunomainen käytös. Esim. Lentoon lähtevä lintu, joka on vihjeenä istumiselle, josta palkaksi linnun nouto.

Positiivinen ei tarkoita sallivaa

• Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta.
• Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten jos rajoitat voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärrät niiden vaikutuksen koiran käyttäytymisen.

Kuinka paljon olet valmis muuttamaan omaa käytöstäsi?

• Välttämätöntä oman kehityksesi kannalta
• Välttämätöntä onnistuaksesi kouluttamaan käytöksiä
• Ainoa asia jota voit ylipäätään muuttaa
• Ominaiskäytöksien muokkaamisessa tai niille korvaavien käytöksien kouluttamisessa tämä tulee vahvasti esiin.
• Kun joku asia tehdään koiralle helpoksi, se muuttuu ihmiselle vaikeaksi.
• ’Perinteinen’ koulutus on ihmiselle helppoa, mutta koiralle vaikeaa.
• Koiran ei kuulu olla koulutukseen sopiva, vaan koulutuksen koiralle sopivaa.

Siedättäminen

Toista harjoitusta kaikkien niiden häiriötekijöiden läsnä ollessa joita koiran tulisi sietää: ihmiset, koirat, liikkeet, lelut, äänet, hajut jne..

Perustaidot

1. lähellä pysyminen
2. luopuminen, jostakin poispäin
3. rauhoittuminen
4. kohteiden käyttö, jotakin kohti

Vastaehdollistaminen (klassinen ehdollistuminen)

• Koira opetetaan reagoimaan johonkin ärsykkeeseen toisenlaisella vasteella.
• Luodaan vastaantulevalle ärsykkeelle (kuten ihminen, koira, auto tms.) koiran mielestä mukava merkitys (jotain mitä koira haluaa esim. ruokaa, pallo tms.)
• Mukava asia esiintyy samaan aikaan ärsykkeen kanssa.

Vastaehdollistaminen (operantti ehdollistuminen)

• Ärsyke poistuu koiran tarjoaman reaktion aikana, esim. koira oma-aloitteisesti kääntää päänsä pois ärsykkeestä jollin ärsyke poistuu tai koira palkitaan ja viedään etäämmälle ärsykkeestä.

Onnistuneet vasta-ehdollistamis harjoitukset edellyttävät:

• Voimakasta vahvistajaa (R+)!
• Käytännössä ruoan käyttö yksinkertaisinta
• Riittävää etäisyyttä reaktion aiheuttavaan ärsykkeeseen ts. koiran tulee tavoitella vahvistetta.
• Runsaasti toistoja ja mieluiten hyvin hallittuja harjoitustilanteita.
• Yleistämistä erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin.

Mitä ongelmille voisi tehdä?

• Mieti minkälaista käytöstä et halua
• Mieti minkälaisen käytöksen haluat sen sijaan
• Opettele ennakoimaan tilanteita
• Harjoittele usein ja paljon haluamaasi käytöstä
• Ongelmakäytöstä ei koskaan voi täydellisesti hävittää tai poistaa.

Kouluta uusi käytös, yleistä, siedätä ja tee häiriöitä eri ympäristöissä.

Jos on jotain mitä et halua koiran tekevän, et voi opettaa koiraa olemaan tekemättä mitään. Mitä haluaisit koiran tekevän?

Mitä, Missä, Milloin

Mitä käytöstä: et halua / haluat?

Miten aiot: Ennakoida / vahvistaa?

 

Kouluttajan tulisi:

• Pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa
• Harjoitella omia mekaanisia taitojaan ja palkkion antamisen ajoitusta.
• Harjoitella koulutuksessa tarvittavien välineiden käyttöä.

KOULUTTAMISEN TULEE OLLA KANNATTAVAA KAIKILLE OSAPUOLILLE.

Garde, seuraaminen

Oppimishistoriaa

Vähän täytyy kertoa Garden oppimishistoriaa, josta selviää hyvin, miksi ollaan tässä vaiheessa seuraamiskäskyn harjoittelussa. Garden tullessa meille, minulla ei ollut oikeastaan mitään käsitystä koirien kouluttamisesta ja onnistuin opettamaan hihnankiristymisen lenkeillä vihjeeksi, että nyt täytyy istua. Kun Garde lähti viereltä ja hihna kiristyi, silloin minä pysähdyin ja koira veti vielä aikansa pääsemättä eteenpäin ja lopulta istui, jolloin hihna löystyi ja lähdin liikkeelle. Tuota liikesarjaa en kauaa kerinnyt tekemään, ehkä jokusen viikon, mutta soppa oli valmis. Pentukoiralla kun kaikki vahvisteet (tässä hihnan löystyminen) toimii niin hyvin. Hyvin koira oppi istumaan.

Kun aloitin Jyväskylän Tokokerhossa käymisen tammikuussa 2012, niin alkoi opettelu hihnassa kävelemisessä. Hihna vaihtui liinaan, oisko ollut 15m tai 20m ja opeteltiin vihjeelle minun lähellä kulkeminen. Mennään -käsky on semmoinen jolla Garde kulkee minusta max. metrin päässä. Mennään vihjeen tekemisessä on ihan hurja massa, eli määrä, mitä käytöstä on tehty. Mennään vihjeen alla Garde käytti ylivoimaisesti eniten seuraamispaikkana; n. 40cm minusta irti, vasemmalla puolella, kuono eteenpäin. Ja siinä pystytiin ilman hihnaa menemään niin pitkästi kuin halusin.

Jos koiralla on lukematon määrä toistoja, jostain tietystä tavasta toimia ja se on ollut koiralle hurjan kannattavaa. Eli koira on päässyt eteenpäin lenkillä, ilman että hihnaa yleensä edes on, niin on aika haastavaa perustella että miksi sen kannattaakin yhtäkkiä kulkea tiiviisti minussa kiinni, kuono minua kohti. Gardelle vielä jostain syystä erityisen haastavaa. Asentona/käytöksenä itsessään seuraaminen on jo jotenkin älytön, jos miettii että kyllä sitä ihmisenäkin katsoo eteenpäin, minne on menossa, eikä tuijota kaveria, vaikka vierekkäin käveltäisiinkin. Ja kokoeroakin kun kuitenkin on paljon, niin että pitää koiran katsoa vielä yläviistoon...

Garde ja Liffe, mennään käsky syksyllä 2014

 

Alkukesästä 2014 kävin Jaana Rajamäen Treenaa taitojasi, kouluta koiraasi -viikonloppukurssilla. Ja Jaanan innoittamana vain koko kesän vahvistin seuraamisia. Eli vapaana metsälenkillä, kun Garde tarjosi itse seuraamista, niin palkkasin kokoajan vain lähempänä ja lähempänä tapahtuvia seuraamisia. Jossain vaiheessa nostin kriteeriä (eli mitä koiran täytyy tehdä saadakseen palkan) että koiran piti vilkaista minua ja kasvatin kontaktin kestoa pikkuhiljaa. Teimme siis toiminnan aikaansaamisen täysin uusiksi ja vahvistin tuota seuraamiskäytöstä n. 3-4kk, kunnes Garde tarjosi jo parhaimmillaan 15 askeleen tiivistä seuraamista, kuono minua kohti, ilman siis mitään vihjettä. Aiemmin olin tehnyt tuon toiminnan aikaansaamisen, n. 3-5 askeleeseen ja liittänyt sen jälkeen vihjeen... ei riittävää.. ainakaan Gardelle. Nyt tehdään seuraaminen siis kolmatta kertaa, kolmannelle vihjeelle :)



Seuraaminen

Syksyllä 2014 lähdin Koirakoulu Leikkiinkutsun Tanja Mäennenän opastuksella tekemään seuraamista vihjeelle. Ensimmäiset viisi askelta oli hurjan vaikeat. Vaikka koira lähti mukaan ja kontakti ehkä olikin hyvä, niin viimeistään kolmen askeleen jälkeen tahtoi pullahtaa Mennään -vihjeen käytös pintaan. Eli Garde irtaantui pienen matkan päähän ja kontakti tipahti. Kun tajusin täysin kokonaan pudottaa käytöstä tuon mennään -käskyn, niin seuraaminen lähti onnistumaan. Seuraaminen näytti pitkään vielä tosi, tosi laiskalta. Työmotivaatiota Gardella sain kasvatettua huimasti ihan vain tekemällä kohdetyöskentelyä. Treenien alkuun kuonolla kosketusta kosketuskeppiin, kauemmaksi vaaputtimeen ja muiden treenaajien kosketuskeppeihin, sekä kuonolla käsikosketusta omaan ja treenikavereiden kämmeneen. Alla video missä mennään nyt.

 

 

Videoiminen on oikeasti ihan huippuhyvä työkalu oman toiminnan parantamiseksi.

 

Mitä parannan omassa toiminnassa seuraavaksi:

 

- Palkka annettava vielä korkeammalta ylhäältä alaspäin ja tarkemmin omaa kylki/jalka -linjaa pitkin. Eli samalla myös taemmaksi, kun mitä videolla palkkaan. Aiemmin (viime vuonna) olen palkannut korostetusti omien kasvojen suunnasta, mutta sillä seuraaminen ja perusasento jää liian eteen.

 

- Reippaampaa kävelyä. Kun hidastan kävelyä, niin Garde tiivistää seuraamista, mutta vauhtia täytyy saada lisää. (Tässä videossa tosin olen ollut 2vrk kovissa selkäkivuissa, joten liikkeet kaikkinensa mulla tosi varovaisia)

 

- Käännöksiin selkeämpi oman ylävartalon kääntyminen ja askellus. Näitä pitää vielä kuivaharjoitella paljon, eli tehdä ilman koiraa, jotta en suotta sotke omalla käytöksellä koiran toimintaa.

 

Miten jatkan eteenpäin?.. tavoitetta

Kunnianhimoisena tavoitteena olisi saada BH koe suoritettua keväällä tai alkukesästä. Seuraamiseen pitää siis saada hurjasti kestoa lisää. Tosin kun käytösketju: perusasento > kontakti > liikkeelle lähtö > kontaktin pysyminen > pysähtyminen > perusasento > edelleen kontaktissa, on nyt kohtuullisen hyvällä mallilla, niin toiminnan lisääminen pitäisi olla sitten jo paljon helpompaa. Paljon vain yleistämistä, eli käytösketjun (seuraamisen) tekemistä eri ympäristöissä, erilaisissa häiriöissä ja välillä helpossa ympäristössä (tutulla kentällä) seuraamiseen kestotreenit.

Käännökset pitää saada omilla askeleilla varmoiksi ja sitten koira mukaan. Kun kestoa rupeaa olemaan ja käännökset onnistuu, niin pitkiä seuraamistreenejä tehtävä aina vain vaikeammissa häiriöissä. Saas nähdä mitä tulee, vai tuleeko mitään? Oltiin me jossain vaiheessa varmaan puoli vuotta tekemättä seuraamista, kun ei siitä vain tullut mitään.

 

Palkkaamisen vaikeus ja lisää tekemisen meininkiä

Draivin saaminen tuohon seuraamiseen onkin taas omanlainen haaste.. Lelupalkkaamisella sitä saa helposti lisää, mutta se ei oikein tahdo Gardelle käydä herkän ylikuumenemisen ja repimiskäytöksen nopean yleistymisen vuoksi (kts. edellinen blogikirjoitus). Käytiin leikkimistä harjoittelemassa Koirakoutsi Areenalla 31.12.2014 ja leluun tarttuminen vahvistui muutamalla reipimislelun palkalla ihan järkyttävä määrä. Joten 1-2min seuraamisien jälkeen teemme juoksemalla ison ympyrän, jossa Garde pääsee oikeasti ravaamaan ja palkkautuu liikkeellä hyvin. Samalla hommaan tulee vauhtia ja koiran mielentila on innostuneempi tekemisestä. Voi olla että lelua täytyy jollain kohdalla vielä kokeilla, mutta nyt on ainakin jonkin aikaa lelut kaapissa. Todella harkitusti voi lelupalkan vielä ottaakin käyttöön, mutta se pitää olla tarkkaan mietittynä: mitä, missä, kuinka paljon ja miten sen lelupalkan antaa.

 

Loppuun vielä perusasennon häiriötreenistä video.. Tässä ei ole kriteerinä missä kohtaa koira istuu, kunhan istuu ja tuijottaa minua ja luopuu eli ei tuijota palkkaavaa kättä.

 

 

 

Seuraamisen käytösketjuna voi pilkkoa todella pieniin osiin, joista jokaista pientä yksityiskohtaa voi hioa erikseen ja tehdä tarkempaa työtä, jotta lopulta kun kaikki liikesarjan palaset pistetään kasaan, niin syntyy häiriöitä hyvin sietävää, kestävää ja rennon kaunista seuraamista.

 

Treenaamisen iloa kaikille!

 

Sitä saa mitä vahvistaa

Ruokakuppia meillä on käytetty hyvin harvoin. Jouluna viimeksi meni 2pv ruokakuppiruokinnalla ja sitä ennen viime kesänä. Joulun aikaan oli koirien ilmeet näkemisen arvoiset... Voiko ruoka tippua nenän eteen ilman että sitä on ansainnut? Kun meillä ei yleensä voi. Ruoalla on niin mainio vahvistaa haluttuja käytöksiä. Ruualla motivoiminen on helppoa, jos koira on oppinut että töitä on tehtävä sen eteen. Ruoan etuna on nopea vahvistetiheys, palkan antamiseen menee helposti alle 1 sekunti. Ruoan antamisen suunnalla ja paikalla saadaan lisää vahvistetta tehtyyn käytökseen, eikä koira sen kummemmin kuumene tai nosta kierroksia palkasta.

Kun taas lelupalkalla olisi helppo saada opittuihin käytöksiin, vaikka seuraamiseen lisää sitä jotain intoa ja tekemisen meininkiä ja vauhtia. Palkkaustiheys toki silloin kärsii koska lelupalkan antaminen aina väkisin rikkoo käynnissä olevan käytöksen. Lelupalkan jälkeen on pakko antaa uusi vihje vaikka seuraamiselle, vaikka itse liikkeessä olisi jo todella pitkä kesto. Jos paikkamakuun palkkaa lelulla, niin viimeistään siinä vaiheessa uusi vihje tarvitaan. Vai onko kukaan nähnyt paikallaan leikkivää koiraa? Pallon heitto palkaksi tuhoaa viimeisenkin vahvistetiheyden ja minä en silloin enää ole kovin isossa osassa palkan suunnan kannalta. Pallon heitto ei kovin paljoa vahvista seuraamisen kontaktia. Patukalla tai jollain muulla repimislelulla palkan paikka pysyy mukavan lähellä ja mistä lelu ilmestyy, eli palkan suunnalla voidaan vahvistaa seuraamista.

Lelupalkalla vahvistetaan kuitenkin niin paljon muutakin, kuin sitä asiaa mitä tehtiin ennen palkkaa.

Mitä sitten koira tekee kun sitä palkataan patukalla? Saalistaa ensin lelun kiinni, puree kiinni ja lopulta repii saalista, ehkä veisi sen piiloonkin revittäväksi, jos päästäisi irti. Siinä vaiheessa kun on käyty kiinni ja revitään on mennyt jo ainakin se 2-3s palkkaamiseen ja muistaako Garde ensimmäisen sekunnin jälkeen, että tämä on palkka jostain aiemmasta käytöksestä? Minä epäilen suuresti. Silloin lelulla palkkaamisessa palkitaan, eli vahvistetaan saalistamista, puremista ja repimistä, jotka on luontaisia käytöksiä, jotka liittyy syömiseen. Kaikilla koirilla on ainakin yksi yhteinen luontainen käytös: syöminen. Ja miten koirat luontaisesti syö: saalistaa, puree kiinni ja repii ja kantaa sivummalle piiloon jos pystyy.

Hyvin vahvaa luontaista käytöstä - saalistamista -

Sitten päästään jälleen Gardeen ja lelupalkkaan. Garden luontaiseen käytökseen, repimiseen, joka tällä hyvinkin rodunomaisella yksilöllä on todella vahva. Vaikka suurin osa Garden nähneistä ei sitä tahdo uskoa, kun koulutuksen avulla on sammutettu muutama hyvinkin vahva luontainen käytös. Viimeisen reilun kuukauden aikana olen käyttänyt, sisäistä varoituskelloani uhmaten, lelupalkkaa. Garde kun ei muuten vaan kuumetessaan ole käynyt käteen tai vaatteisiin kiinni pitkiin aikoihin. Tuloksena saatiin sitten hiekkakuopilla juostessa käytös, jonka sammuttamiseen olen lähes 3v käyttänyt aikaa.
Garde kävi näykkäsemässä reidestä, kun oli niin hauskaa. Oma moka ja huusin ei. Siis ei saa huutaa, se on sama kun Gardelle sanoisi että käy päälle. Ja sana ei, ei sinällään merkitse Gardelle mitään. Oikea käsky on jätä. Garde otti hieman ilmaa minusta, sen askeleen verran ja kävi käteen kiinni. Onneksi vain kämmeneen, johon oli helpompi reagoida vetämällä käsi pois. Ja mitä koira aattelee, hei me leikitään, toi lähti leikkimään mun kanssa, kun kerran saalis karkaa ja uusi hyökkäys. Siinä vaiheessa tajusin sanoa napakasti maahan ja koira pölähti lumeen. Ajallisesti kolmeen kiinni käymiseen meni ehkä 3 sekuntia. Niin kauan mulla kesti, että tajusin käskeä koira maahan ja arvaatteko että kesti kauan ennen kuin leikkipalo sammui Garden silmistä. Hittolainen. Maattiin siinä minuutin verran ja kun Liffe pomppi ympärillä ja sitä rataa, niin aattelin että jospa se sen perään lähtisi leikkimään, mutta ei. Suoraan käteen tulossa kiinni, vapaa käskyn jälkeen. Nyt heti perään käsky maahan. Sitten maattiin hyvän aikaa, kunnes Gardelle riitti.. Oli nähtävästi ymmärtänyt yskän että en halua olla osana repimisleikkiin, joten kävi lähimpään puuhun kiinni. Ja lähti ilman vapautus -vihjettä..

 

Sitä siis todellakin saa mitä vahvistaa.

 

Gardelle lelupalkka ei käy. Sen avulla saadaan paljon käytöksiä, mitä en halua vahvistaa. Liffelle lelupalkka todennäköisesti käy ja sen kanssa sitä on käytettykin. Liffellä lelupalkka pysyy leikin tasolla, ainakin vielä. Gardella menee hetki ja leikkiminen muuttuu jonkin sortin saaliskäyttäytymiseksi, jolloin ei enää leikitä vaan silloin johonkuhun sattuu. Toisten koirien kanssa Garde pystyy leikkimään, mutta toiset koirat ei olekaan ruokaa. Minä olen yhtä kuin ruokahuolto.