Rodunomaisten käytösten muokkaaminen
Mitä on rodunomainen käyttäytyminen ja miten niitä käytöksiä voi muokata?
- Enemmänkin ominaisuuksia eikä vikoja.
- Koulutus lähtee kuitenkin aina samoista perusperiaatteista ja peruskäytöksistä, riippumatta mikä eläinlaji tai koirarotu on kyseessä.
- Sovellutukset voi olla hieman erilaisia.
- Peruskäytökset ovat kuitenkin aina samanlaisia, riippumatta mikä eläinlaji rotta, kana, kameli tai karhu on kyseessä.
Monesti älykkäämmälle eläimelle jonkun toiminnan koulutus voi olla vaikeampaa, kuin yksinkertaisemmalle eläimelle.. esim. kana vrt. koira
Sisäsyntyisesti
on olemassa ominaiskäytöksiä –ominaisuuksia.
Eläinlajiin katsomatta esim. kommunikointitaidot (irvistäminen, väistäminen)
- Pelkokäyttäytyminen
- Uteliaisuus ja varuillaan olo
Geneettisesti ominaista käytöstä ei voi poistaa täysin
- Voi sammuttaa
- kouluttaa sijaiskäytöksiä
Koiramaailma
on täynnä myyttejä, uskomuksia ja vanhoja tapoja toimia, joita ei ole käyttäytymistieteessä
olemassa. Esim. viettikoulutus, jota ei käyttäytymistieteellisesti ole eläimen oppimisessa oikeasti olemassakaan. Vietti on jotain
todella epämääräistä, jota ei kukaan oikein pysty tarkkaan edes määrittelemään.
Kuinka suuri 'vietti' kanalla on kuminauhan repimiseen? Kuitenkin voidaan hyödyntää ominaiskäytöstä, joka on madon vetäminen maasta. Edelleen kaikessa oppimisessa on kyse ominaiskäytösten muokkaamisesta.
-
Eläin
oppii nopeasti, jos teet kaiken oikein –
Eläin on
aina valmis muuttamaan käytöstään, jos se on kannattavaa.
Jos oppiminen on hidasta, mitä kauemmin oppiminen kestää, sitä enemmän on tullut virhettä.
Miten tärkeää on tietää rodunomaiset käytökset, jotta koiralle voi jotain opettaa tehokkaasti. Ei kovin tärkeää, mutta on siitä apua.
Kun puhutaan koirista, niin ihmisillä on paljon oletusarvoja, miten koiran pitäisi käyttäytyä
Muita lajeja on helpompi lähestyä, kun vieraasta eläinlajista ei ole olemassa oletusarvoa, miten eläimen pitäisi toimia.
Käyttäytyminen on: kaikkea sitä mitä
kuollut eläin ei tee.
Kiinteät käyttäytymismallit (ei enää ole olemassa, viime vuosina
todettu että ei pidä paikkansa, kuin myös vietit)
On enemmänkin geneettinen taipumus toimia jollakin tietyllä tavalla.
- Periytyvät sukupolvelta toiselle
- Laukeavat avainärsykkeestä
- Eivät ole tahdonalaisia käytöksiä
- Vahvistuvat hyvin helposti pienellä harjoituksella
- Vaikeita hallita tai kitkeä pois
- Näitä ovat esim. saalistaminen, hajussa pyöriskely, luun piilottaminen, haukkuminen, astuminen, petipaikan kaapiminen lattialle jne..
Voimakkaat ominaiskäytökset on refleksin omaisia
- Ei koira mieti etukäteen että: haa, tuolla menee jänis, kohta voisin juosta perään.. Vaan koira sinkoaa enempää ajattelematta.
- Eläin reagoi ärsykkeeseen sisäsyntyisesti
- Haju ojassa, jota kohti koira syöksyy. Ajatus siitä että kiva haju, voisi käydä tutkimassa, tulee vasta joskus perässä jalkojen jälkeen.
- Todella vaikeaa tai mahdotonta on saada vinttikoiralta koulutettua saalisvietti pois. Jos laitetaan viehe näkyviin, niin koira syttyy hetkessä ja ajatusta ei ole.
Kaikkinensa
koirien käyttäytymistä on tutkittu todella vähän. On paljon koirien
käyttäytymistä ja siihen liittyvää älykkyyttä, jolle ei löydy selitystä.
Kokoajan saadaan lisää tietoa, joka romuttaa vanhoja oletuksia.
- Koiran laumahierarkia, jota ei ole.
- Dobermanni, joka järjesteli pehmoleluja täysin itsenäisesti, vatsa ylöspäin ja käsi kädessä riviin. Ei selitystä
Käyttäytyminen on aina yhdistelmä..
- Geneettistä taipumusta ja oppimista
- Klassista ja operanttia ehdollistumista
Ei koira opi
lentämään tai kana uimaan, kun siihen ei ole geneettistä taipumusta. Kanalla on
geneettinen taipumus lentämiseen, niin se voi oppia lentämään jollain tasolla.
Koiralla ei välttämättä ole saalistamistaipumusta, kuin pieni geneettinen
jälki.. mutta sopivasti vahvistamalla ja sen pienen geneettisen taipumuksen/ominaisuuden
esiin kaivamisella (isolla treenimäärällä), voidaan koira saada saalistamaan.
Kun joku
toiminta on klassisesti ehdollistunut, nakki ja etsiminen. Kun näitä toistoja
on tarpeeksi, niin käytös koulutettuna näyttää jo aika samalta kuin
synnynnäisesti ominainen käytös. Rotikka jolla on vahva klassinen
ehdollistuminen noutoon ja ruokaan, ei kuitenkaan pysty samaan kuin
metsästyslinjainen ajokoira. Voi suoriutua, mutta työteho ei ole sama. Pystyy
teknisesti, mutta ei ole sisäsyntyistä paloa, joka pitäisi pitkäkestoisesti
moottorin käynnissä.
Jos on
olemassa jokin vahva, ylilyönyt ominaisuus – saalistaminen- niin sitä ei
pitäisi koskaan vahvistaa, kun se on jo olemassa ominaisena, jotta koira olisi
nyt ja tulevaisuudessa tasapainoinen ja kontrolloitavissa. Esim. pallon
heittäminen hyvin reaktiiviselle koiralle. Tai geneettisesti vahvalla suojelu/puru
–taipumuksella varustetulle koiralle, ei kannata lähteä tekemään puruja, vaan
ensin on treenattava todella vahva käytös irroittamiseen. Irroittamiselle ei ole
olemassa ominaiskäytöstä, vaan kun se ensin treenataan kuntoon, niin ei tarvita
montaa toistoa itse puremiselle, kun se on jo voimakkaana olemassa.
Se mikä toimii huonosti, niin pitäisi
treenata eniten.
Mikä toimii hyvin, niin ei sitä tarvitse käyttää/tehdä kuin tarvittaessa
–satunnaisia toistoja. Levottomalle ja herkästi reagoivalle koiralle tärkeimmät
treenit on rauhoittuminen ja keskittyminen. Hienoahan voisi olla aina
mukavuusalueella ja kanavoida koiran energiaa vaikka juoksemiseen lenkeillä,
mutta se vain lisää ja ylläpitää levottoman ja kuuman koiran käyttäytymistä.
Eikä lenkkeily opeta koiralla rauhoittumista. Se on oikeaa kouluttamista, kun
opetetaan koiralle jotain mitä se ei oikeasti osaa.
Toiminnan seuraukset ehdollistuvat
klassisesti
Jos
opetetaan jotain mikä ei ole sisäsyntyisesti palkitsevaa, niin toiminta vaatii
aina ulkopuolisen palkkion. Jotta käytös lisääntyy.
- Kaksi erillistä asiaa liittyvät yhdeksi eläimen mielessä
- Käytöksen yhteydessä esiintyvät käskyt, vihjeet, ympäristö yms.
- Pelko on aina klassista ehdollistumista
Opitulla
käytöksellä kun on tarpeeksi pitkä oppimishistoria ja toistojen massa, niin
opittu käytös ylittää ominaiskäytöksen vahvuudessaan.
Käyttäytyminen koostuu
>> Laji- ja rotu ominaisuuksista
Lajiominaisuudet
- Lajille tyypilliset käytökset (fixed action patterns), kuten esim. haukkuminen, kaivaminen, liikkuvan ärsykkeen perään lähteminen yms.
- Mitä koiran kuuluu saada tehdä päivittäin tai viikottain, jotta koira on tyytyväinen?
- Asioita jotka vaikuttaa kokonaisvaltaiseen koiran hyvinvointiin. Lajin tai rodunomaisia käytöksiä, joita on hyvä päästä toteuttamaan, jotta eläin voi olla rentona. Eläintarhojenkin eläimille etsitään virikkeitä, joissa ne voi käyttää lajinomaista käytöstä ja näin pysyy virkeämpänä. Mikä on koiran lajinomaista käyttäytymistä? Kuraojassa juokseminen, kaivaminen, haisteleminen ulkona, ruoan etsiminen, myyrien maasta kaivaminen.
Rotuominaisuudet
- Eri vahvuuksisia käyttäytymisiä. Esim. varautuneisuus näyttelylinjaisella lapukalla olematonta, mutta olemassa oleva ominaisuus, joka rodun mukaisesti vahvuudeltaan vähäinen.
- Jos haluaa harrastaa, niin täytyy etsiä harrastukseen sopiva koirarotu. Eikä niin että kaikista koiraroduista pitäisi tehdä SM –tason kilpakoiria. Bernhandilaista ei kannata agility –koiraksi ottaa. Valitettavasti jalostuksellakin vahvistetaan paljon jotain tiettyä käytöstä liian vahvaksi.
- Jakautuu myös ominaisuudet sukulinjan mukaan, jonka jälkeen yksilön ominaisuuksien mukaan.
>> Terveyden tilasta
- Sairaudet, stressi, kivut, loukkaantumiset, ruokavalio, liikunta
- Jos kokoajan on huono olo, niin se väkisinkin vaikuttaa käytökseen
- Terveydentilassa tapahtuvat muutokset näkyvät myös aina käyttäytymisessä. Perinnölliset sairaudet rupeaa olemaan jo arkipäivää.
”Jossain vaiheessa menee kuppi nurin,
jos olet juossut pari viikkoa maha tai tassu kipeänä.”
>> Oppimishistoriasta
- Missä, miten kasvanut?
- Mitä asioita vahvistettu?
- Mitä saanut oppia?
- Koira oppii läpi elämän, toimintansa seurauksista - ympäristöstä-
- Ensin opitut asiat ovat voimakkaimpia.
Ympäristö vahvistaa myös!
Ominaisuuksien
vahvuuteen vaikuttaa määrä, mitä koira on voinut käytöstä tehdä.
Lajityypilliset käytökset vahvistuu nopeammin kuin opetetut käytökset.
Ympäristö on täynnä vahvisteita, jotka muokkaa koiran käytöstä. Ympäristössä
olevat asiat toimii ärsykkeinä.
- Mihin koira kiinnittää huomiota?
- Mistä koira kiinnostuu?
- Saako koira toteuttaa haluamiaan käytöksiä?
- Koiran käytös muokkaantuu kokoajan, ympäristön ja kouluttajan vaikutuksesta.
- Jos koira työskentelee enemmän ympäristön kuin kouluttajan kanssa, on ympäristö suurempi vaikuttaja koiran käytöksen muokkaantumiseen kuin kouluttaja.
o
Ympäristöä
on hyvä oppia hyödyntämään käytöksen muokkaamisessa.
o
Ympäristö
on hyvä häiriötekijä ihmisen muokkaamalle käytökselle.
Ominaiskäytöksen
(jäniksen ajamisen) voi pilata pelon avulla. Rangaistus (pyssyn laukaisu) tekee
koko ajamisesta koiran silmissä vastenmielisen.
Kun Lintua
ajava koira pysäytetään väkisin, niin onko kyse jahtaamisen rajoittamisesta vai
toiminnan eli pysähtymisen aikaansaamisesta? Toiminnan aikaansaamista ei
koskaan kannata tehdä rankaisemisella, joka lisää vain epävarmuutta itse
toimintaa kohtaan. Ihminen voi ajatella tätä jahtaamisen rajoittamisena, vaikka
itse-asiassa kyse onkin pysähtymisen eli toiminnan aikaansaamista.
Tarkkaile käytöstä
- Kysymys on siitä mitä eläin tekee
- Ei mitä ajattelet sen tekevän.
- Älä tee olettamuksia käytöksen syistä.
- Kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia.
- Ylianalysointi voi viedä vaikeuksiin.
- Älä yritä ajatella kuten eläin.
- Jos olet vaikeuksissa – katso eläimen käytöstä.
Päivän helmi:
Mäkihyppykin
on periaatteessa helppoa ja teoriassakin tiedetään että hypyssä pitää nojata
eteenpäin. Mutta yksinkertaisetkin asiat on teoriassa helppoja, mutta
käytännössä vaikeat toteuttaa. Ihmiset järjestään yliarvioi kykyjään ja samalla
tekee ennakko-odotuksia koirien käytöksille. Eläin elää hetkessä, ei jollain
aikajanalla, jossa se pohtii mennyttä ja arvioi käytöksen kannattavuutta
tulevaisuudessa. Voi olla vain opittuja asioita, jotka koira on aiemmin
todennut kannattavaksi. Ja reagoi ärsykkeeseen/vihjeeseen klassisesti
ehdollistuneena.
Koskaan et saa sitä mitä haluat, aina
saat sitä mitä vahvistat.
Vahviste vahvistaa enemmän kuin
palkkion antamishetken. Harvoin palkitaan juuri sillä hetkellä, mitä halutaan
vahvistaa. Kaikki ennen käytöstä ja sen jälkeen tapahtunut vahvistuu myös.
- Eläin määrittelee, mikä varsinainen vahviste on. Ihminen voi tarkoittaa toista..
"Lentävässä pallossa ei itse pallo välttämättä olekaan palkkio, vaan liike, kun koira pääsee juoksemaan."
- Lisää toimintaa
- Mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee.
Aina ennen
treeniä pitäisi tarkistaa, toimiiko vahviste. Onko sinulla parempi vahviste,
kun mitä ympäristö tarjoaa? Jos koira ei aktiivisesti tavoittele vahvistetta,
niin vahviste ei ole riittävä lisäämään käytöstä.
Hyvä vahviste on koiran mielestä:
- Ansaittu, arvostettu, haluttu ja välitön.
- Jotain minkä eteen koira on valmis tekemään töitä.
- Jos on jotain, mitä koira saa myös ilman työtä, menettää vahviste arvonsa.
- Erilaisilla palkkioilla voidaan vaikuttaa myös koiran tunnetilaan.
Kiihdyttävä lelupalkka
ajaa koiraa väsyneemmäksi ja nostaa kierroksia korvien välissä. Mitä
kiihtyneemmässä tilassa koira pystyy tekemään käytöksen, esim. etsimään hajua, sitä vahvempi käytös on.
Kun haju rupeaa olemaan tärkeämpi kuin itse kiihdyttävä palkka > on luotu
keinotekoisesti sisäsyntyinen ’palo’ etsiä hajua. Itse hajun etsiminen on jo
palkitsevampaa, kuin kiihdyttävä palkka.
Vahvistaminen on prosessi.
Anna koiran
valita vahviste, jos voit kontrolloida seurauksia.
Koiran voi
joutua opettamaan syömään. Ensin vihje, sitten palkka, jonka syöminen palkitaan
leikillä. Näin jos koira kyllä leikkii, mutta ruoka ei toimi vahvisteena.
(Juomisen
opettaminen käskystä. Kun juot, niin saat palkan. Kisoissa, vaelluksilla,
kiepeänä..)
Leikkiminen
toimii koirien kanssa yleensä hyvänä vahvisteena. Liika vireen nosto kuitenkin
vaikeuttaa oppimista.
- Leikkimisellä on vaikea saavuttaa ärsykekontrollia
- Vahviste tulisi aina olla kouluttajan hallinnassa
- Palkkaaminen tulisi tapahtua kouluttajan kanssa, ei yksinään
- Jos tavoittelet ärsykekontrollia käytä ruokaa
- Käytös on saatava ensi vahvaksi ruoalla. Kiihdyttävä palkka hajottaa opitun käytöksen ja vaikeuttaa oppimista.
- Vahvista usein
- Vähintään 12 vahvistetta minuutissa kun asia on uusi
- Korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagoimista
- Matala vahvistetiheys lisää häiriöihin reagoimista.
Jos et tiedä, kysy eläimeltä
- Jos et tiedä, mikä toimii vahvisteena kysy eläimeltä
- Jos et tiedä, mitä eläin osaa, kysy eläimeltä
- Jos haluat faktaa kysy eläimeltä
- Jos haluat mielipiteen, kysy ihmiseltä.
Ensin opetetaan ruoalla vahva käytös,
jolle tehdään hurja määrä massaa eri häiriöissä ja ympäristöissä, jonka jälkeen
palkkioksi vaihtuu jokin kiihdyttävä, rodunomainen käytös. Esim. Lentoon
lähtevä lintu, joka on vihjeenä istumiselle, josta palkaksi linnun nouto.
Positiivinen ei tarkoita sallivaa
- Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta.
- Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten jos rajoitat voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärrät niiden vaikutuksen koiran käyttäytymisen.
Kuinka paljon olet valmis muuttamaan
omaa käytöstäsi?
- Välttämätöntä oman kehityksesi kannalta
- Välttämätöntä onnistuaksesi kouluttamaan käytöksiä
- Ainoa asia jota voit ylipäätään muuttaa
- Ominaiskäytöksien muokkaamisessa tai niille korvaavien käytöksien kouluttamisessa tämä tulee vahvasti esiin.
- Kun joku asia tehdään koiralle helpoksi, se muuttuu ihmiselle vaikeaksi.
- ’Perinteinen’ koulutus on ihmiselle helppoa, mutta koiralle vaikeaa.
- Koiran ei kuulu olla koulutukseen sopiva, vaan koulutuksen koiralle sopivaa.
Siedättäminen
Toista
harjoitusta kaikkien niiden häiriötekijöiden läsnä ollessa joita koiran tulisi
sietää: ihmiset, koirat, liikkeet, lelut, äänet, hajut jne..Perustaidot
- lähellä pysyminen
- luopuminen, jostakin poispäin
- rauhoittuminen
- kohteiden käyttö, jotakin kohti
Vastaehdollistaminen (klassinen ehdollistuminen)
- Koira opetetaan reagoimaan johonkin ärsykkeeseen toisenlaisella vasteella.
- Luodaan vastaantulevalle ärsykkeelle (kuten ihminen, koira, auto tms.) koiran mielestä mukava merkitys (jotain mitä koira haluaa esim. ruokaa, pallo tms.)
- Mukava asia esiintyy samaan aikaan ärsykkeen kanssa.
Vastaehdollistaminen (operantti ehdollistuminen)
- Ärsyke poistuu koiran tarjoaman reaktion aikana, esim. koira oma-aloitteisesti kääntää päänsä pois ärsykkeestä jollin ärsyke poistuu tai koira palkitaan ja viedään etäämmälle ärsykkeestä.
Onnistuneet
vasta-ehdollistamis harjoitukset edellyttävät:
- Voimakasta vahvistajaa (R+)!
- Käytännössä ruoan käyttö yksinkertaisinta
- Riittävää etäisyyttä reaktion aiheuttavaan ärsykkeeseen ts. koiran tulee tavoitella vahvistetta.
- Runsaasti toistoja ja mieluiten hyvin hallittuja harjoitustilanteita.
- Yleistämistä erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin.
Mitä ongelmille voisi tehdä?
- Mieti minkälaista käytöstä et halua
- Mieti minkälaisen käytöksen haluat sen sijaan
- Opettele ennakoimaan tilanteita
- Harjoittele usein ja paljon haluamaasi käytöstä
- Ongelmakäytöstä ei koskaan voi täydellisesti hävittää tai poistaa.
Kouluta uusi käytös, yleistä, siedätä ja tee häiriöitä eri ympäristöissä.
Jos on jotain mitä et halua koiran tekevän, et voi opettaa koiraa olemaan tekemättä mitään. Mitä haluaisit koiran tekevän?
Mitä, Missä, Milloin
Mitä käytöstä: et halua / haluat?
Miten aiot: Ennakoida / vahvistaa?
Kouluttajan tulisi:
- Pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa
- Harjoitella omia mekaanisia taitojaan ja palkkion antamisen ajoitusta.
- Harjoitella koulutuksessa tarvittavien välineiden käyttöä.
KOULUTTAMISEN
TULEE OLLA KANNATTAVAA KAIKILLE OSAPUOLILLE.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti