Liefje, maahanmeno

Toiminnan aikaansaaminen

Liffellä on jo olemassa maahanmeno toisella vihjeellä. Sana maahan on vihjeenä maahanmenolle, jonka koira saa toteuttaa ihan miten tykkää, kunhan on maassa. Eli ei väliä, jos istumisen kautta menee, tai maassa ollessa röhnöttää tai makaa vain kyljellään. Kunhan vain on maassa. Samalla käytös on myös Gardella ja samalla vihjeellä. Maahan vihje on tehty Liffelle ihan vain poimimalla, eli kun Liffe on jossain tilanteessa tarjonnut maassa oloa, niin olen sitä vahvistanut ja liittänyt vihjeen.

Nyt on Liffen kanssa tehty pari viikkoa toko maahanmenoa. Eli tarkoitus on että koira menee etupää edellä maahan, tai sitten etu- ja takapää laskeutuu maahan täsmälleen samaan aikaan, mutta takapää ei missään nimessä saa lähteä laskeutumaan ensin. Ja kun maassa ollaan niin siinä ei röhnötetä, eli valuta toiselle kyljelle. Nenän suunta on mielellään eteenpäin. Tälle liikkeelle tuli Kakaralle vihjeeksi: pam.

Viime kesänä jo kokeilin kohdekepin kanssa maahanmenoa. Parhaimmillaan sain käytöksen, jossa koira pomppasi puolimetriä tai enemmän taaksepäin istumaan ja sen jälkeen maahan. Jätettiin siis homma vain hautumaan. Viime loppukesän päätös olla treenaamatta, muita kuin peruskäytöksiä (lähellä pysyminen, luopuminen, rauhoittuminen, kohteet) oli Liffen kohdalla hyvä. Kun miettii että saatiin nyt n. 2vk treenillä kakaralle kohtuu nätti maahanmeno, ilman että on tarvinnut kummankaan tuskastua.

Paljon tarvitaan vielä yleistämistä, häiriöiden siedättämistä, kestoa, vihje-erottelua ja joskus hamaassa tulevaisuudessa myös etäisyyttä, mutta itse liike on saatu nyt hyvinkin vähällä treenillä hyvään alkuun.

 Videolla ollaan täysin uudella parkkipaikalla,

jossa oli vielä kaksi vierasta ihmistä heittämässä frisbeetä. Eikä minun tarvinnut leikata pois säntäilyä, tai ihmisten kyttäämistä. Kakaran työmoottori oli hyvin käynnissä.

 

Liffen suhde minuun on kehittynyt hyvin

 Liffen kanssa ollaan keritty hyvin rakentamaan meidän suhdetta. Olen palkannut paljon lähellä pysymistä, minuun päin suuntautuvia liikkeitä ja kontakteja. Ollaan opeteltu rauhoittumaan yhdessä maan rajassa ympäristöä katsellen. Ja nyt kun olemme jo aikalailla samaa tiimiä niin eri vihjeiden kouluttaminen on ollut todella helppoa. Liffen ei tarvitse niinkään epäillä minua tai tarkkailla ympäristöä. Kakara on myös oppinut oppimaan. Luopumisvihje irti, toimii tällä hetkellä jo lelusta irroittamisessakin. Ja se on mielestäni tosi hyvin, sillä se on Liffen ensimmäinen vaativampi liike, johon on vihje liitetty.

Leikkiminen tuntuu olevan Liffelle todella tärkeää. Sen mielestä on ihan huippua, kun lelu tulee kuvioihin ja pääsee siitä kisaamaan. Toinen on sylissä tai vieressä köllöttely. Kakara on aina kärppänä paikalla, jos satun sohvalle menemään. Liffe nauttii rapsutuksista kuin kissa, enkä ihmettelisi jos oppisi vielä joskus kehräämään.

Vähän vielä talvihauskaa